etusivu     päätähti     harrastukset     blogi     copyright     linkkilista

Kuka minä oikeastaan olen?

» Virallinen nimi Amarantes Vol De Nuit » Kutsumanimi Cara
» Rotu shetlannninlammaskoira » Sukupuoli narttu
» Silmät CRD/Cea-vapaa » Lonkat B/A
» Kyynärät 0/0 » Polvet 0/0
» Väri tricolour » Rekisterinumero FIN58893/08
» Syntymäaika 09.11.2008 » Isä Golden Rose Play With Fire
» Omistaja Inka R. » Emä Moorwood Caribbean Blue LoveStory
» Kasvattaja Kirsti Immonen, Amarantes » Näyttelytulos ERI

» Cara KoiraNetissä

Miksi shetlanninlammaskoira - ja miksi juuri Cara?

Koko elämäni olin toivonut ikiomaa koiraa. Mietin aina sopivaa rotua, nimeä, kaikkea mahdollista. Koiran piti olla koiran kokoinen, sen täytyi olla paimenkoira ja vanhempien mukaan sillä täytyi olla helppohoitoinen turkki. Koirakirjoista katseltiin erilaisia rotuja, ja minä päädyin lyhytkarvaiseen collieen. Haaveeni murskautui, kun vanhempani pitivät sitä rumana ja liian isona. Isä selasi koirakirjan sivuja, näytti erästä rotua sanoen "korkeintaan tuollainen" - se oli shetlanninlammaskoira. Ensimmäinen ajatukseni sheltistä oli, että se on liian pieni, mutta tutkittuani rotua tarkemmin totesin sen sopivan minulle täydellisesti. Aloin etsimään sopivia pentueita. Yokotai-kennelissä oli suunniteltu merle-trikkipentuetta, ja kyseltiin tästä pentueesta narttupentua. Tätä pentuetta ei kuitenkaan syntynytkään. Pentuja kyseltiin monistä eri paikoista, olisi löytynytkin, mutta kaatui liian pitkään matkaan kasvattajan luo.
Erityisesti ihailin Amarantes-kennelin V-pentueen vanhempia. Pennut eivät olleet vielä syntyneet. Tästäkin kysyimme - vastauksena kaikki varattuja. Jatkoimme etsimistä, kunnes taas päädyin samalle sivulle. Capri oli saanut kuusi trikkipentua - kaksi urosta ja neljä narttua. Samalla sivulla oli myös ilmoitus toisen merlenartun tulevasta pentueesta. Kysyimme tästäkin pentua, mutta kasvattaja ei antanut tästä pentueesta aloittelijalle. Yllätykseksemme kasvattaja kertoi yhden urospennun olevan vapaa tästä V-pentueesta. Elämäni onnellisin perjantai. Soitimme kasvattajalle illalla, ja lupasimme mennä pentuja katsomaan sunnuntaina. Pennun saanti riippui eräästä pennunottajasta, ottaako uroksen vai nartun. Jos otti nartun, saimme pennun.
Pentulaatikossa oli vilskettä - pari pentua vaelteli ympäri laatikkoa, kuului vinkumistä ja rääkymistä. Yksi pennuista, pienin narttupentu nukkui. En arvannut, että viiden viikon kuluttua tämä pentu muuttaisi luokseni.
Emme vielä tienneet saammeko pentua. Yokotai-kennelistä otettiin yhteyttä: luovutusikäinen soopeliuros oli vapaana ja kasvattaja tarjosi sitä meille. Otin riskin ja kieltäydyin, kerroin meidän saavan pennun toisesta pentueesta.
Kasvattaja ilmoitti ennen ulkomaanmatkaamme, että näyttää että tämä pennunottaja ottaisikin uroksen. Hän kysyi, suostuisimmeko ottamaan myös nartun. Vastaus oli kyllä, sitähän me aluksi etsimmekin. Matkallamme kysyimme tekstiviestillä, minkä pennun saamme. Kasvattaja vastasi: meille oli jäänyt narttupentu. Kynä ja paperia esiin ja nimiä keksimään. Nimilistalla majailivat Hippu, Penni ja Noppa, sekä lukuisiä nimiä joita en muista. Monet jäivät sitten siihen, että kasvattajalla oli jo samannimisiä kasvatteja.
Loppiaisena 2009 haimme pentumme kotiin. Ovella kasvattaja kysyi, olenko päättänyt nimen. Sanoin, että se on Cara jos se näyttää Caralta. Cara oli yksi ensimmäisistä nimistä, mitä pennulleni suunnittelin. Mikään nimi ei tuntunut omalta, ei Carakaan. Ja Cara siitä tuli. Itse kutsuin sitä kauan vain pennuksi tai kakaraksi, liekö kakarasta nimi lyhentynyt.

Onko se kissa? Eikai se syö mua?

..ja niin edelleen. Cara tunnetaan rauhallisena, toiminnanhaluisena ja reippaana söpöläisenä, mutta onko se vain sitä?
Cara on innokas, kaikille ystävällinen ja todella reipas sheltti. Se rakastaa juoksuleikkejä ja toisia koiria. Se on periksiantamaton - jo pentuna pyrki sohvalle, vaikka siellä olo oli kiellettyä. Leikkiminen, makkarajälki, haku on hot.
Yksi niistä parista asiasta mitä Cara vihaa, on pesu. Se ei pidä oikeastaan mistään turkkiin liittyvästä: pesusta, harjauksesta eikä uimisesta. Se ei edes kahlaa usein, vain jos koirakaveri menee veteen.
Cara on kunnon vahtikoira. Se päivystää ikkunan vieressä, ilmoittaa tunkeilijoista, kuten linnuista. Se ilmoitti myös, kun joku oli potkinut koiraverkkomme rikki - emme älynneet juuri tällöin kiinnittää Caran varoitukseen huomiota. Se on todella suojelunhaluinen, ehkä liiankin. Jos tuntematon koira lähestyy lauman jäsentä, voi alkaa murina, kun taas toisen koiran ohittaessa kauniisti meidän ohi Carakin kuuntelee.
Carasta ei tullut kunnon näyttelykoiraa(kevyt luusto) kuten toivoin, mutta se on mitä parhain harrastuskoira. Se oppii innokkaana uusia asioita, ja sitä on helppo motivoida. Cara oppii ja harjoittelee mielellään uusia asioita, joissa käytämme apuna naksutinta ja kosketusalustaa. Agilityäkin olemme kokeilleet. Caralta vei hetken älytä, miksi on niin tärkeää että kepit aloitetaan oikealta puolelta ja se viimeinenkin keppi pitäisi pujotella.
Olemme Caran kanssa tokon alkeiskurssilla.

Sirkuskoira

* = harjoitellaan vielä

» seiso - seisoo
» maahan - käy makuulle
» istu - istuu
» kuka tuli? - menee ovelle
» Cara! - katsekontakti, luoksetulo jne.
» tuo lelu - tuo lelun/nouto
» irti - irrottaa otteensa esim. lelusta
» pusu - nuolaisee milloin mihinkin
» niiaa - "kumarrus"
» hiljaa - lopettaa haukkumisen
» odota - pysyy paikallaan/pysähtyy
» mennään - vapautuu käskystä "odota"
» vierelle - tulee vierelle esim. lenkillä
» rrrrravi - NÄY-ravi
» seuraa - seuraa katsekontaktissa*
» missä käpy? - metsälenkillä etsii kävyn ja tuo sen
» pum! - osoitan Caraa etusormella ja se kellahtaa kyljelle, eli "kuolee"
» soita kelloa - kilistää pientä kelloa
» kieppi - pyörähtää itsensä ympäri
» sivulle - toko-perusasento*
» katso - katsekontakti

Puhuva koira!

Cara ymmärtää mm. nämä sanat..

» päky(=käpy)
» pallo
» lelu
» keppi
» tikku(=mätsäreistä saadut purutikut)
» Vili
» Nada
» ulos
» Papis(=Caran lempilelu)
» siili
» pupu
» osku(=orava)

Tiesitkö että..

» Cara tuli meille 6.1.2009
» Cara syö Canidae ALS Grain-free -ruokaa
» Caran lempilelu on papukaijavinkulelu
» Caran intohimo on itsetehdyt lihapullat, joihin tungetaan kaikkea yllätyksellistä
» Caran näyttelyhihnana toimii ohut hopeinen ketjupanta ja ohut ruskea nyloninen pistoolilukkohihna

websdesign by Inka R.